Pekan lukupäiväkirja

Ensimmäinen lukupäiväkirja
3.12. S.120
- Lukeminen on sujunut hyvin. Kirja on ollut mielenkiintoinen luettava. Se kuvaa konekiväärikomppanian vaiheita ja jokapäiväistä elämää. Hietanen, Rahikainen, Määttä, Sihvonen, Vanhala, Lehto, Riitaoja, Kariluoto, Kaarna, Lahtinen ja Salo ovat kaikki omalla tavallaan kiinnostavia persoonia. Kirjassa ei ole varsinaista päähenkilöä, mutta pidän itse Hietasesta. Hän on hauska ihminen. Vanhala taas on mielestäni aika rasittava ja ärsyttävä henkilö. Hän on sellainen pulska poika jolla ei kauheasti ole omia mielipiteitä. Hän yrittää olla porukan jäsen myötäilemällä muita. Teos on kerrottu suorasukaisesti ja mielestäni aika helpolla kielellä, vaikka jotkut kohdat joissa dialogia käydään eri murteilla ovatkin aika hankalia.

Toinen lukupäiväkirja
4.12. S.229
 Luvattomasta vartiopaikalta poistumisesta johtuen Rahikainen, Määttä ja Lehto joutuvat seisomaan "kovennettua" eli asennossa seisomista täyspakkauksen kanssa kahden tunnin ajan. Rangaistuksen aikana venäläiset pommikoneet pommittavat paikkaa mutta rangaistavat selviävät hengissä. Muutama muu ei selvinnyt, josta johtuen komppanialle lähetettiin täydennys miehiä. Antero Rokka ja Susi. Komppania joutuu väijytykseen ja Lehtoa ammutaan kuolettavasti. Hän ei kuitenkaan kuole vaan joutuu tappamaan itsensä kiväärillään. Itsemurha laukausta pelästyneet venäläiset alkavat tulittaa pikakivääreillä ja Riitaoja kuolee osumasta.
- Kari Suomalainen on arvostellut teosta sanoin»On olemassa kahdenlaisia kirjailijoita: toiset luovat ravasta ihanteita (Vänrikki Stoolin tarinat) ja toiset tekevät ihanteista rapaa (Tuntematon sotilas). Kukin voi sitten oman luonteensa mukaisesti valita, kumpi valhe häntä enemmän miellyttää.» olen samaa mieltä. Tuntematon sotilas esittää sodan julmana ja raakana tapahtumana jossa ei ole mitään ihailtavaa tai kunniakasta. Kovat kovettuvat ja heikot eivät välttämättä kestä. Kuka tahansa saattaa kuolla ja kaikki ovat hermostuneita.

Kolmas lukupäiväkirja
5.12. S.318
Kaksi miestä ei suostu lähtemään ja heidät teloitetaan. Komppania joutuu tulitaisteluun venäläisiä vastaan. Venäläisillä on kuitenkin ylivoima ja kk:n miehet joutuvat perääntymään. Loppujenkin piti lähteä mutta Lahtinen ei jättänyt konekivääriä vaan otti sen mukaansa. Hänet ammuttiin ja konekivääri jäi sille tielle. Rokka lähti Lampisen kanssa väijyttämään Venäläisiä ja ampui yksin koko komppanian. Mannerheimin syntymäpäivien kunniaksi miehet keittivät salaa kiljua. Kännissä Koskela meni upseerien juhliin komentokorsuun ja alkoi lyömään ihmisiä. Hänet kannettiin pois. Komppania marssi uuteen leiriin ja sai vahvistuksia. Kuumapäinen Hauhia niminen poika rikkoi selväsanaista neuvoa ja nosti päänsä juoksuhaudasta. Venäläinen tarkka-ampuja ampui hänet heti.
- Kuuluisin kirjan henkilöitä on todennäköisesti "supersotilas" Rokka joka on humoristinen ja taitava sotilas. Hän on erittäin rohkea, älykäs ja kylmäpäinen, mutta ei kunnioita ylempiarvoisia ollenkaan vaan sinuttelee kaikkia sen enempää miettimättä.
- Teoksesta on tehty useita näytelmä ja musikaali sekä 2 elokuva versiota. Kolmannen elokuvan julkaisemis vuodeksi on suunniteltu vuotta 2017 jolloin suomi täyttää 100 vuotta. Kirjasta on otettu 60 painosta.

Neljäs lukupäiväkirja
6.12. Kirjan loppuun.
Rokka käyttäytyy epäkunnioittavasti ja haastetaan sotaoikeuteen, mutta ennen oikeudenkäyntiä saa vangiksi venäläisen kapteeni Baranovin. Hyökkäyksessä kranaatin räjähdys repii Hietaselta nenän ja silmät irti. Venäläiset ampuivat komentaja Sarastien ja sairasauton joka kuljettaa muun muassa Hietasta. Kaikki autossa olleet kuolivat. Komppanian vetäytyessä takaisin Suomeen Suteen ja Rokkaan osuu ja heidät viedään ambulanssilla pois.
-Kirja on ansainnut paikkansa klassikkona realistisena kuvauksena jatkosodasta ja siihen osallistuneiden miesten sekä rohkeista että raukkamaisista teoista