Väinön elämäkerta väärinpäin

Tässä on Väinö Linna 

Väinö Linna kuoli 21.4.1992 keuhkosyöpään Kangasalla Pikonlinnan sairaalassa.

Linnan perhe Käkisaaressa 1960-luvun alussa. Kuvassa ovat
 (vasemmalta oikealle) Väino, Petteri, Kerttu ja Sinikka Linna.
Petteri ja Sinikka ovat Väinö Linnan lapset.

       Linna haudattiin Tampereelle kalevankankaan hautaus maalle. Samaan hautaan on haudattu hänen vaimonsa Kerttu Linna (1925-1998).                        Kuollessaan Linna oli kirjoittanut seitsemän romaania, viimeisimpänä täällä pohjantähden alla trilogian, jonka jälkeen hän ei enää julkaissut uusia teoksia. Se julkaistiin 1959, samana vuonna kun Linnan toinen lapsi Petteri syntyi. Hän kirjoitti Täällä pohjan tähden alla asuessaan Käkisaaren tilalla Hämeenkyrössä, jonka hän oli ostanut 1955 lopetettuaan työnsä Finlayssonilla Tuntematoman sotilaan tultua myyntimenestykseksi. Tuntematon sotilas julkaistiin 1954, jolloin siitä otettiin vain pieni 4300 kappaleen ensi painos.

Linna työtovereineen Finlayssonin tehtaalla.

       Ennen Tuntematonta sotilasta Linna kirjoitti Messias-nimistä kirjaa, jonka teemana oli kuolemansairas mies. Hän ajautui tällöin henkiseen kriisiin, kun ei saanut aikaan itseään tai kustantajaa miellyttävää loppua. Seurauksena tästä hän hakeutui elokuussa 1952 Helsiinkin psykiatrille, eikä Messias koskaan valmistunut.
       Linnan toinen romaani Musta rakkaus, jota hän itse piti epäonnistumisena ilmesty 1948 ja oli kohtalainen myyntimenestys mikä hämmästytti häntä suuresti. Linnan esikoisteos Päämäärä taas ilmestyi 1947 ja hänet pyydettiin jäseneksi Mäkelän piiri-kirjailijapiiriin, jota tuli hänelle tärkeä tukijoukko. Päämäärän julkaisemista seurasi myös Linnan siirtäminen työpaikkallaan Finlayssonilla työnjohdollisiin tehtäviin. 1947 syntyi myös hänen esikoisensa Sinikka.

Päämäärän kansi.

Mustan rakkauden kansi.

       Ennen Päämäärää Linna teki useita kirjailija kokeiluja. Hän mm. kehitteli oman runokokoelman, mutta totesi ettei hänestä ole runoilijaksi, kun se lähetettiin takaisin kustantajalta ja osallistui kokoomuksen nuorten liiton kirjoituskilpailuun 1946 tekstillä Köyhän työmiehen isänmaa. Sodan jälkeen hän alkoi kirjoittaa palattuaan töihin Finlayssonille karstaajaksi.
       Linna meni naimisiin Kerttu Seurin kanssa 1945 ja hänet kotiutettiin syksyllä 1944. Alikersantti Linna vietti sodan lopun koulutustehtävissä Miehikkälässä jonne hänet siirrettiin Tammelan Mustialasta, johon hänet oli sijoitettu kevättalvella 1943. Hän tapasi  tällöin tulevan vaimonsa Kertun, joka toimi sodan aikaan lottana.
       1942 kesän ja syksyn Linna palveli syvärillä, jossa hän asemasodan aikana kirjoitti ensimmäisen tekstinsä, joka julkaistiin Hurtti-Ukon joulunumerossa 1942. Tätä ennen hän oli palvellut eversti Pietari Auntin komentamassa jalkaväkirykmentti 8:ssa, jossa hän osallistuisodan etenemisvaiheen kamppailuihin. Linna lähti armeijaan Huhtikuun neljäs 1940 Riihimäen jalkaväkeen.
     Vuonna 1938 ollessaan 18-vuotias Väinö Linna muutti Tampereelle ja sai sukulaistensa avulla työpaikan Finnlayssonin kehräämöstä. Hän oli käynyt kuusi luokkaa kansakoulua ja selvitynyt koulunkäynnistä hieman keskivertoa paremmin vaikkei ollutkaan erityisen innokas koululainen. Hänet siirettiin 8-vuotiaana koulunkäynnin aloittamisen jälkeen nopeasti toisella luokalle, sillä hän oli oppinut lukemaan jo 5-vuotiaana.

Linna 1947

        Väinön ollessa 7-vuotias hänen isänsä Vihtori Linna kuoli reumaattiseen kuumeeseen ja vastuu perheestä jäi hänen äidilleen.           Vihtori oli Urjalassa sijainneen Honkolan kartanon torpparin poika, mutta sai elantonsa teurastajana. Hän meni naimisiin Maija Nymanin kanssa 1907 ja 20.12.1920 Väinö Linna syntyi kymmenlapsisen perheen seitsemänneksi.